It is the traditional time

Elokuun ensimmäinen päivä ja mie pakkaan taas leiri kamoja laukkuun. En kylläkään rinkkaan niinkuin kahtena edellisenä vuonna :D Siitä on tainut tulla jo tapa että elokuun alku vietetään seuriksen leirillä. Nyt suuntana on vain Susiniemi... Kuulostaa tylsälle viime vuoteen verrattuna!! Mutta se olikin silloin nuorten vaellus ruotsin korkeimmalle vuorelle. Ja viikonsisällä sitä Kebnekaisen huipulle päästiinkiin. Se oli ihan miellettömän ikimuistoinen reissu, siksi oli pakko kaivaa kuvia tuolta...

Kevyt kenttäpeti toimi aina välillä

Nami nami... juustomakaroonipastaa ja kuivajauhelijaa.

Täällä on ihmis lapsen hyvä olla <3

"enpä ole kyllä koskaan käynyt näin korkeella huussissa..." 

Tänään kohta siis lähen isoseksi riparille Susiniemeen. Aika mielenkiintoisissa tunnelmissa tapahtuu pakkaus, mutta kuitenkin avoimin mielin lähdössä. Viikon verran ollaan siis kadoksissa kaikelta maailman ulkopuoliselta sosiaalisuudelta :D Mutta se ei haittaa. Koira on istunut laukussa jo parituntia, mikä tekee pakkauksesta hieman hankalaa. Luulen että se tietää ettei ole lähdössä mukaan vaan jää äitin kanssa kotiin. Saa lomailla sekin viikon verran ja sitten 10.8 lauantaina kun edellisenä päivänä palaan leiriltä niin sitten suunnataan Varkauteen taas kisailemaan. Pieni tauko ennen kisoja tekee ihan hyvää Ennille, niin sitten on jo sellainen hinku radalle että vauhtia löytyy, ja hieman adrenaliiniakin :D mutta se on vain hyvä!!