Miehen seuraa

Niin tässä sitten pääsi käymään... lauma kasvoi yhdellä vatipäisellä teinipojalla! Milolla on siis ollut hieman vaikeuksia olla kotona, tai niillä ihmisillä vaikeuksia olla Milon kanssa ehkä niin päin. Mutta siis koira tuli meille nyt hoitoon/koulutukseen. Enkä voi tajuta mitä ongelmia tuon koiran kanssa voisi olla?? ei ole tullut vielä yhtään mitään sellaista vastaan. Sekin kyllä voi vaikuttaa ettei koira ole kotona, eikä ole pomoilemassa siellä. Milo on älyttömän kuuliainen koira, ja kesti yksi tunnin aamu lenkki että koira kulki varsin malli kelpoisesti vierellä löysällä hihnalla!! Ainut mainittava asia on ehkä motivointi... hankala on palkata kunnolla koiraa, joka ei leiki tai syö herkkuja. Kehu on kaikkein toimivin, mutta se on itselle jossain määrin hankalin. Yksi asia myös vielä mihin yllätyin että Milo ohittaa toiset koirat melkein paremmin kuin Enni tai Fanny! Ei minkäänlaista kontaktia tai edes yritystä :D ihan huippua. Mielenkiinnolla ootan minkälainen meno on kentällä tänään, kun otan sen mukaan. Ja että mitä mahtaa poika tuumata Mään nelijalkaisista.

Milo poika

Ihmettelen että sain ne samaa kuvaan

Tytöt lähinnä Enni oli erittäin loukkaantuneen näköinen ja marttyyri ilme päällä pari ekaa päivää, mutta nyt alkaa jo helpottaa. Olen sitä mieltä että tekee sillekkin tosi hyvää kun laumaan liittyy joku joka vie myös huomiota. Kovasti olen pohtinut että jospa Milo on jäämässä vähän pitemmäksi aikaa niin alkaisin treenimään sen kanssa agia koska olen sitä mieltä että koira pitää saada syttymään kunnolla johonkin. Okei paimentaminenhän se olisi se mitä pitäisi tehdä, koska se on kovasti verissä. Mutta kun sille en voi nyt mitään... Jos olisin siellä missä haluaisinkin niin siihen olisi mahdollisuus, mutta en ole, joten täytyy tyytyä siihen mitä on mahdollista.

Lenkkeily on melkein tuplaantunut tällä viikollla! Jokaisena aamuna tunnin lenkki, sekä illalla myös. Polkupyöräily olisi myös tavoitteessa, koska oikeasti maalla koirat on aika saatanan hyvässä lihaskunnossa, ja sen kyllä huomaa kropastakin, joten pakko on pitää ylläsitä kaikilla mahdollisilla tavoilla eli toisinsanoen täyttää vain koiran liikunnan tarpeet ;) Nyt eletään päivä kerrallaan, ja katsotaan mikä on mahdollista! Mutta tosiasia on se että kyseessä on kyllä tosi unelmieni koira, joka voi olla syy siihen miksi suostuin ottamaan sen tänne ja kouluttamaan siitä kunnonkansalaisen!

P.S Koeviikko alkoi enkä tykkää yhtään... :O

Viikko oli ja meni

Tänään tuli mieleen kysymys elämästä... "miksi urheillaan?" siksikö että voi syödä? En tiedä mutta pahalta se tuntuu aina kovin usein. No siis eilen ja tänään on tullut käytyä taas juoksemassa ja tehtyä lihaskuntoa... Eli suomeksi jalat huutaa tuskaa tällä hetkellä. Mutta olen kyllä varsin tyytyväinen ainekin tämän päivän juoksulenkkiin! Nukkumalla tämä ohi menee. 

Mutta tässä on taassen kerennyt tapahtua vaikkas mitä. Tuli isänpäivänä käytyä Jyväskylässä koiranäyttelyssä pyörimässä pikku Deanin kanssa. Sain esittää sen suomen ensimmäisen näyttelyn, ja varsin reipas oli poika! Tuomarin mielestä oli vaan liian heikko rakenteinen, joka toisaalta pitää paikkaansa onhan se hyvin minimies vieläkin;) Mutta reissu oli kiva ja matkaankin tarttui "pienenä" heräteostoksena trimmipöytä.  Joka nyt on ollut tuossa hyvin keskeisellä paikalla ihan sen takia että on menossa kova seisomisharjoittelu taas tuon otuksen kanssa, jostain syystä se on alkanut aristelemaan:o mutta se on kitkettävä pois, Sillä ensi keväänä alkaa armoton sertin metsästys;) 

Dean Kehässä

Kuva Jasmin Saarinen 

Agia ollaan myös käyty kovasti treenaamassa, ja viime torstaina oli Neuvosen pitämät harkat, ja olen kyllä ihan saakelin tyytyväinen koiraan, ei voi muuta todeta. Olisi video materiaaliakin, mutta kun ei jaksa ladata kun kestää neljä tuntia, että saa yhden videon ladatuksi (liian hidas netti)!!! Huomenna olisi taas treenipäivä:D sitä odotellessa. 

Pakko on vielä kertoa että pelottaa himppusen tuo tuleva koeviikko... Liikaa pahoja aineita kuten enkku ja ruotsi. Enkku ei aineskaan kuuntelun perusteella kovin hyvälle näyttänyt :O Ei sillä on ollut kyllä liian vaikea lukeakkaan... ei vain itse kuri riitä ja sit kun aloitan lukemisen niin sit alkaa nukuttamaan niin paljon että nukahtaa pystyyn! Nukkuminenkin on jäänyt vähäiseksi lähiaikoina jostain syystä... odotan vain sitä hetkeä kun alkaa uni oikeasti maistumaan.

Ainiin vielä pitää kertoa, että meidän kymmenjalkakomppanja saattaa kasvaa neljällä jalalla, joka väliaikaisesti tai vähän pysyvemmin... Isäni työlinjanen bordercollie uros, on tuottanut vähän pään vaivaa siellä, ja isi pyysi että ottaisin sen hoitoon, koska töistä johtuen ei sillä ole oikeasti tarpeeksi aikaa touhuta Milon kanssa. Ja miun elämä pyörii kuitenkin täällä koirien ympärillä niin hyvin yksi menee joukon jatkona. Enpä tiedä pitäisikö tätä vielä paljastaa, mutta harras toive on ollut vähän jos alkaisi sen kanssa agia treenimään, koska siitä voisi oikeasti olla siihen! mutta en oo varma jaksanko alkaa treenaamaan, kun ei voi olla varma että koira voisi olla pitemmän aikaa kaupungissa. Mutta kunhan nyt katsastaa että milloin Milo poika ees on tulossa :)

tulin voittamaan

"Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä.
Jippikayjei-hei-hei, sä tsiigaat voittajaa"

Tuo oli sellainen pakollinen kopiointi biisistä joka tuli vättämättä tänään mieleen, kun lähdin treeneistä! Käytiin siis Ennin kanssa kahdestaan tänään hallilla tai no oli hovikuljettaja mukana;) kuitenkin yllätyin aivan saakelisti kuinka hyvin se otus toimi!!!! viime treenit meni vähän "palautellessa mieleen" kahen viikon tauon jälkeen, ja tänään sitten oli sellanen draivi päälle että huh huh :D

"Se vaatii rakkautta, hulluutta, draivia. 
Kaikki likoon vaan vaik se suututtais kaikkia.
Viileyttä, luonnetta, maniaa, kovuutta, suoraa selkään, tääl tarvitaan totuutta!"

Otin pari erilaista tekniikka pätkää ja kontaktia. videoita ei kyllä ole kun kamera unohtu kotiin, mut ei voi mitään. Tuli vain niin voittaja fiilis tuon otuksen kanssa tehdessä! Sitte ku lopetettiin niin annoin koiruuden äitille ja lähdin ite juoksemaan kotio pitkin pimeitä katuja, kun kaikki lumi on sulanu pois. Mutta hyvin pistin senkin huomioon että alku matkasta soi White Panda ja loppuun päin oli pakko siirtyä Triviumiin kun tuntui jo sen verran pahalle :D  Mutta nyt on väsynyt mutta tosi onnellinen tyttö tämä!

"Kyyneleitä, verta, hikee. Loppuun asti vetämistä, vannomista Herran nimeen.
Voitontahdon näät silmistä. 
Tää on niille jotka kulkee jalat maassa, pää pilvissä"

P.s tää oli tälläinen hehkutus päivitys ;)