Melkein vuosi kun on tullut mitään kirjotettua tänne... En tiedä mitä on tapahtunut, luultavasti en ole vain kerennyt ja pystynyt, kun nettiä ei ole ollut kuin kännykässä.
Mutta nyt oon kuitenkin päättänyt ryhdistäytyä pitkästä aikaa ja rustailla tänne aina silloin kun on jotakin rustailtavaa ;)
Hieman voisin pääpiirteittäin kertoa kuluneesta keväästä. Koiramaisia isompia juttuja ei ole ollut ehkä kuin Ennin käynti silmätutkimuksissa Imatralla, kun muistin että ne olivat jäänet tekemättä. Sieltä ei löytynyt kuin toisesta silmästä yksi ripsi väärästä paikasta, muuten silmät on terveet.
Agia ollaan käyty treenaamassa aina silloin tällöin kun ollaan keritty tai siis minä olen kerennyt, eihän Ennillä kiireitä ole hirveästi ;) Kisattu ei olla kuin muutamat möllikisat, kun vasta tuossa yksi päivä sain aikaiseksi hommatta itselleni lisenssin ja sitten lähtikin samalla naapuri seuran kisoihin ilmo menemään. Aika kylmiltään lähdetään taas starttaamaan.
Kartturilla on ollut enemmän kiireitä jotka ovat vaikuttaneet kaikkiin asioihin. Lukion toisen vuoden paineet, vanhojen tanssitkin olivat. Hiljattain muutimme komppanjan kanssa keskustaan omaan asuntoonkin, mukana tuli myös kepokin. Asuntoakin on mennyt laitellessa. Kerkesihän sitä ulkomaillakin käymään. Sitten meille tulikin lauman jatkeeksi elämäni ensimmäinen häkki eläin. Kuin uskomattomalta kun se kuulostaakin niin kyllä, Ennin ja miun seurana on nykyisin myös kani nimeltä Hilma. Se on aika uskomaton eläin :D niin hauska ja viaton heinän mussuttaja.
Tulevan kouluvuoden aikana elämä ehkä muutttuu taas jonkin verran. Niin paljon kaikkea tapahtuu että sitä ei aina edes itse kestä ihan kärryillä. Mutta sitä varten tulee taas näitä hetkiä kun on oikeasti aikaa pistää asiat tärkeys järjestykseen ja keskittää kaikki energia olennaiseen. Ja siihen aion panostaa tulevaisuudessa enemmän. Tiukkoja tavoitteita olen pistänyt niin itselleni elämässä kuin rakkaimmalle harrastukselle ja parhaalle nelijalkaiselle ystävällekkin. Oma kouluni helpottaa paljon, joten nyt jää aikaa paaaaljon enemmän keskittyä siihen mitä oikeasti haluan tehdä. Kaikkea koiramaista ja vähänkin siihen liittyvää ja ennenkaikkea harrastaa agilityä koirani Ennin kanssa ja katsoa kuinka se nauttii ja kehittyä hieman enemmän itse ohjaaja. Tämän koiraharrastuksen kärpäsen purtua, ei siitä vain eroon pääse! Välillä on vain hiljaisempia kausia ja sitten on taas aika nousta ja loistaa oman elämän sankareina!
Joitakin juttuja olen päättänyt toteuttaa lähitulevaisuudessa, unelmia, pieniä asioita jotka ajavat eteenpäin arjen keskellä. On kuitenkin sanottava nyt ääneen muutama konkreettinen tavoita joita kohti lähdemme Ennin kanssa jatkamaan matkaa!
Agilityssä:
-viimeinen nousu nolla kolmosiin
- 2015 vuoden sm-kisoihin yksilö nollat kasaan
Alapuolella muutamia kuvia matkan varrelta:
Aropupu
mökkeilyä saimaalla
Hilma n.8 viikkoa
Koira tai kani mitä eroa
P.s Kuvista muutamat on puhelimen kameralla otettu, jonka takia ovat vähän huonolaatuisempia
