5 viikon reeni tauko päättyi

Viime torstaina loppui siis meidän tasan 5 viikon treeni tauko. Ja oli ohjaaja kovin sanaton kun pääsi rakki radalle! Oli tosi siisti fiilis kun ekalla ottamalta koira meni juuri niinkuin piti! Täytynee kyllä sen verta sanoa että olin ensin vetänyt tunnin verran ryhmäläisilleni samaista pätkää, joten ei ihan ollut 5min rataan tutustumisella ;) mutta hyvin meni joka tapauksessa. Sen huurussa ilmoitin ensi viikonloppuna mikkeliin kisoihinkin. Jos vaikka viimeinen nolla tulisi!! Tänään kohta kuitenkin suunnataan omalle hallille seuranmestaruuskisoihin :D Tässä alla on kuva pläjäys, kerättynä kameralta...

Koulu kuolema

Juu... Näin siinä pääsi käymään. Käyn kotona vain kääntymässä, ja silloin nään vain pahoja unia. Voitte siis huomata että koulu on alkanut ja teen sellaista 9 kurssia tässä jaksossa, joka tarkoittanee sitä että olen maanantaisin klo 8-18 koulussa ja keskiviikkoisin klo 8-20. Täysi sosiaalinen kuolema!!

En ole päässyt edes hallille, koska Ennillä on juoksut menossa, ja meidän keskiviikon treeni vuorokin menee siinä että olen koulussa... Ei juuri mitään sosiaalisuutta koulu rakennuksen ulkopuolella. Enni on ollut monena päivänä siskolla hoidossa ja sekin menee siihen että vien sen aamulla 7 sinne ja haen 20.30 pois ja mennään vaan kotiin nukkumaan. Jollain tavalla olen iloinen että koira on hieman sopeutuvaisempi elämän tilanteen muutoksiin kuin esim pieni lapsi. Koska nyt juuri sitä joustoa tarvitaan molemmista päistä.

Vapaat mitä on ollut iltaisin on mennyt pieneen projektiin, jota olen väsännyt jo kolmatta viikkoa. Voin vain sanoa että joskus sitä miettii miksi hitossa keksiii aina ne järkevimmät ideat, jotka on pakko toteuttaa, mutta toivon että tämä on sen arvoinen ;)

Pakko laittaa muutama kuva juhannukselta, koska kaipaan jo lomaa :D Toisaalta syyslomaankan ei ole enää kovin pitkä aika, jos sitä saisi toteutettua random-matka idean! Ehkä täytyy toimia niin että se voisi toteutua. 

Viime viikon keskiviikkona, kävi "pieni" väärin käsitys ja sen seurauksina meille tuli sitten tällä viikolla tiistaina venjäläinen opiskelija asumaan viikoksi. Tämä kaikki vain sen takia, koska liian monta väli kättä ja ajattelemattomia opettajia ja asiasta täysin tietemätön äiti. Voin aivan julkisesti kertoa että en pidä siitä että miuhun liittyvistä asioita / miun asioita hoidetaan seläntakana sillein etten tiedä asiasta. Esim. joillekkin lukion opettajille se tuntuu olevan liian iso asia käsittää että oppilaan äidille ei soitella työ-puhelimeen lapsen kouluun liittyviä asioita. Varsinkaan kun tyttö on lukion tokalla ja täytti juuri maanantaina 17. No mutta joka tapauksessa meillä on nyt majaillut oikein mukava venäläis tyttö, eikä minulla mitään vaihtoja vastaan ole kunhan olisi asiasta saanut tietää HIEMAN aikasemmin. Hullua on se etten ole edes lukenut sanaakaan venäjää, koko koulu aikana ja olisi ollut vaikka kuinka paljon venäjän opiskelijoita koti tyhjillään. 

Tänään kuitenkin lähdetään mökkeilemään ihanalla porukalla ja koirakin pääsee mukaan onneksi. Jos tavoite olisi vähän rentoutua ja syödä hyvää ruokaa sekä nukkua makuupussissa! Tämä on seuraavan kahden päivän tavoite.

It is the traditional time

Elokuun ensimmäinen päivä ja mie pakkaan taas leiri kamoja laukkuun. En kylläkään rinkkaan niinkuin kahtena edellisenä vuonna :D Siitä on tainut tulla jo tapa että elokuun alku vietetään seuriksen leirillä. Nyt suuntana on vain Susiniemi... Kuulostaa tylsälle viime vuoteen verrattuna!! Mutta se olikin silloin nuorten vaellus ruotsin korkeimmalle vuorelle. Ja viikonsisällä sitä Kebnekaisen huipulle päästiinkiin. Se oli ihan miellettömän ikimuistoinen reissu, siksi oli pakko kaivaa kuvia tuolta...

Kevyt kenttäpeti toimi aina välillä

Nami nami... juustomakaroonipastaa ja kuivajauhelijaa.

Täällä on ihmis lapsen hyvä olla <3

"enpä ole kyllä koskaan käynyt näin korkeella huussissa..." 

Tänään kohta siis lähen isoseksi riparille Susiniemeen. Aika mielenkiintoisissa tunnelmissa tapahtuu pakkaus, mutta kuitenkin avoimin mielin lähdössä. Viikon verran ollaan siis kadoksissa kaikelta maailman ulkopuoliselta sosiaalisuudelta :D Mutta se ei haittaa. Koira on istunut laukussa jo parituntia, mikä tekee pakkauksesta hieman hankalaa. Luulen että se tietää ettei ole lähdössä mukaan vaan jää äitin kanssa kotiin. Saa lomailla sekin viikon verran ja sitten 10.8 lauantaina kun edellisenä päivänä palaan leiriltä niin sitten suunnataan Varkauteen taas kisailemaan. Pieni tauko ennen kisoja tekee ihan hyvää Ennille, niin sitten on jo sellainen hinku radalle että vauhtia löytyy, ja hieman adrenaliiniakin :D mutta se on vain hyvä!!

pallokuva päivitys

Tää on virallinen pallokuva päivitys! En aio sen enempiä jauhaa mitään. Kuvat puhukoot eilisen fiiliksiä :D

Ei kaikki mene aina niinkuin strömsöössä

Joo ei todellakaan mene. Tai oikeastaan koskaan! Jos viime kesän jälkeen sanoin että oli niin helvetistä töitä ettei kerennyt käydä kertaakaan ottamassa aurinkoa rannalla niin tänä kesänä voin sanoa että olipa harvinaisen ikävä kesä. No tietenkin ei koko aikaa, on ollut varsin kivojakin juttuja, mutta juuri nyt on aika haikeen sekaisen vitutus olo. Kahdet hautajaiset viikon sisällä on hieman epämiellyttävää. Ensin oikein läheinen kummisetä ja sitten heti perään kymmenjalkakomppanjan vanhin neli jalkainen. On kotonakin niin tyhjä olo...

 

Keskiviikko iltana 17.7 se kävi vain niin hirmuisen nopeasti. Fanny oli Ruokolahdella äitin mukana ja myö Ennin kanssa oltiin juuri junalla tulossa myös isäpuolen luokse, ja ehkä 5 min ennen kuin oltiin perillä tuli puhelu että taidetaan joutua pitämään hautajaiset tänään. Se oli niin äkkiä käynyt. Luultavasti sydän pettänyt... Kun perille pääsin siinä se makasi omalla paikalla niin rauhallisen näköisenä. 

Niin tyhjä olo kun on huutanut vielä muutamia kertoa ovelta "Fanny ja Enni sisälle!" ja tajunnut että "eiku nojoo tule Enni sinä sisälle...". Elämä vaatii taas uudelleen totuttautumisen. Totuttautumisen siihen että nyt ollaan Ennin kanssa kahdestaan, ja kymmenjalkakomppanja on enää kuusi jalkainen... Toisaalta olen helpottunut että sai lähteä silloin kun mentävä oli, eikä tarvinnut pitkään kärsiä. Huomasihan sen lähi viikkoina kuinka normaaliin korttelin lenkkiin johon ennen meni 10min niin nykyään meni 40min, että vauhti oli niin paljon hidastunut. 

Keväällä ostin Fannylle 12kg ruokasäkin (koska se oli niin hirmuisen paljon halvempi kuin ostaa aina 3kg säkki) ja silloin nauroin äitille vitsinä että tuo varmaan kestää Fannyn lopun elämän. Perjantaina kun äiti lähti Ruokolahdelle niin hän soitti miulle että Fannyllä on ihan vähän enää ruokaa jäljellä että pitäiskö miun käydä ostamassa uusi säkki? Mietin hetken ja sanoin että no älä osta että annat sitten lihaa sille jos murut loppuu kesken. Pelottavinta tässä oli se että niitä muruja oli keskiviikko iltana vielä max. kahdelle päivälle. Karua oli todeta illalla "Äiti, arvaa mitä? Se 12kg ruokasäkki riittikin sitten Fannyn lopun elämän..."

Nyt siis opetellaan kotona oloa, ilman Fannya. En jaksanut tänään edes lähteä hallille treenaamaan, oon vain ollut kotona nyt ja maalaillut taloa, ja tehnyt muuta pientä kotipalvelusta että kestää meijän pieni opiskelija boxi kasassa. Kiva ollut vähän rauhottua yksin kotosalla, jotenkin on vain pysyttävä kasassa. Kohta alkaakin jo hieman erilainen kouluvuosi. Tosi eri lähtö kohdat kuin viime vuonna. Luulen että nyt mennään taas niin päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tapahtuu. Kisat ja treenit kuitenkin jatkuu tiukkaan tahtiin Ennin kanssa! 

It seems to me that this is where it starts

Toipuminen viikonlopusta on sujunut aika hyvin! Oltiin siis Agirodussa Ylöjärvellä perjantaista sunnuntaihin, matka oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen, koska olimme porukalla liikenteessä vuokratulla asuntoautolla, joka sitten parkkeerattiin Teivon raviradalle, jossa kisat käytiin. Kisapaikkana erityisen mukava, sillä tilaa oli enemmän ja pohja ei ollut kovin liukas, vaikka perjantaina satoi vettä ja ukkosti ties kui paljon. Sää oli siis tosi ailahteleva, mutta se ei haitannut menoa, sillä Enni ei oikeastaan välitä ukkosesta mittään. Perjantaina meillä oli kolme rataa, jolta ekalta radalta napattiin nolla ja aika oli -13.96s. Sillä saatiin meidän ensimmäinen Oskar- patsaan ja ykkös sijan! Sitten kahdelta muulta perjantain radalta tuli HYL:LYT

Sitten lauantai aamuna ensimmäinen rataan tutustuminen alkoi heti 9 pintaan, joka olikin Finnis Open karsinta rata. Radalta aika oli taas ylivoimainen -19.00s ja nolla radalla oltiin tietysti aika yli voimaisia. Tältä radalta sitten saatiikin se meidän viimeinen ykkös luokan LUVA ja serti saatiin mukana ja siirto kakkos luokkaan! :D Tässä vaiheessa ei voi kun leijua ilosta! :D Näin se vain hoitui... Samalla tuli toinen mies patsaskin ;) Olen sen tajunnut että kun/jos pakka pysyy kasassa sekä ohjaajalla että koiralla niin silloin ollaan aika kovia. Vauhtia nimittäin Ennillä löytyy. Ja olen erittäin tyytyväinen siihen että vaikka viikonlopun aikana näkyi koiran silmissä suunnatonta paloa radalle, niin silti se kuunteli minua ja silloin tulee kovia aikoja. Yleensä se nimittäin on kisoissa se palo silmissään niin pistänyt ihan ranttaliksi ja tiputtanut korvat lähtöön. Mutta tällä kertaa se ei tehnyt sitä!! 

Tuli hassu juttu mieleen viikonloppuna kun Mikkelissä oli koiranäyttely, ja ilmeisesti tuloksista päätellen on ollut Ennin sukulaiset kehässä pyörimässä, ja missäs myö oltiin rypemässä vesisateessa agilityä nurmikentällä... Mutta silti tuli meillekkin se serti! Taitaa olla tuo rypeminen ennemmän se meidän juttu, koska koiraltakin alkoi tippua karva...

Asuntoauto pöperöä: makaroonia ja tomaattikastiketta ja pestoa

Osa porukasta perjantai yönä lenkillä lähi abc:lle huomisen päivän ruokien ostoon... 

SHHHH....

kaikki kuusi jalkaa ilmassa! mutta silti WE DID IT!

osa lauman karvaisistia:

Unna, Wilkki, Lili, Peppi, Leevi ja Lilo

setä opettaa pikku likalla maailman asioita

Sunnuntailta Nuorten avo sm-radalta

Jengityyli kohallaan! ASENTEELLA MENNÄÄN! "Ai mennään?"

Pakolaisleirimme...

Kaiken kaikki olen siis erittäin tyytyväinen viikonloppuun, sillä saldo meni yli odotusten. Muutenkin oli kiva nähdä pitkän ajan jälkeen taas ihmisiä kunnolla! Ja viettää kunnon leiri elämää, vaikkakin asuntoautossa nukuin oikein hyvin sen nyt minkä kerkisi / sai nukuttua. Olipahan ainekin bodattu uni kaveri oli suojelemassa ötyköiltä ja muilta pelottavilta asioilta, jotka vaanivat leirissämme! kiitos siis sille ;D Tämä jengi tyyli kyllä johdatti aika pahoille teille sillä sorruin ostamaan lauantaina Ennille Fitdogin energia jauhetta ja palautusjauhetta. Perjantaina tuli kokeiltua näytepussista palautus jauhetta, niin kyllä se ainekin erittäin hyvin maistui koiralle. Sitten lauantain aamuna annoin ruuan sijasta energia jauheella varustettua vettä ja hieman kuivalihaa sekaisin, ja koira oli erittäin hyvässä terässä koko päivän! Huomasi iltapäivälläkin vielä että koira ei väsähtänyt samalla tavalla kuin normaaleissa kisoissa kolmannen startin kohdalla. Joten päädyin siihen että paljon perempi on että se saa energian siitä jauheesta nesteen kanssa kun että olisi ilman ruokaa koko päivän, sillä normaalia ruoka annosta ei voi oikein antaa kun muuten tulee koiralta oksennus radalle. Joten nyt on douppauskin virallisesti aloitettu. 

P.s Videoita tulee koha jaksan ladata :D