torstai 22. marraskuuta 2012

Miehen seuraa

Niin tässä sitten pääsi käymään... lauma kasvoi yhdellä vatipäisellä teinipojalla! Milolla on siis ollut hieman vaikeuksia olla kotona, tai niillä ihmisillä vaikeuksia olla Milon kanssa ehkä niin päin. Mutta siis koira tuli meille nyt hoitoon/koulutukseen. Enkä voi tajuta mitä ongelmia tuon koiran kanssa voisi olla?? ei ole tullut vielä yhtään mitään sellaista vastaan. Sekin kyllä voi vaikuttaa ettei koira ole kotona, eikä ole pomoilemassa siellä. Milo on älyttömän kuuliainen koira, ja kesti yksi tunnin aamu lenkki että koira kulki varsin malli kelpoisesti vierellä löysällä hihnalla!! Ainut mainittava asia on ehkä motivointi... hankala on palkata kunnolla koiraa, joka ei leiki tai syö herkkuja. Kehu on kaikkein toimivin, mutta se on itselle jossain määrin hankalin. Yksi asia myös vielä mihin yllätyin että Milo ohittaa toiset koirat melkein paremmin kuin Enni tai Fanny! Ei minkäänlaista kontaktia tai edes yritystä :D ihan huippua. Mielenkiinnolla ootan minkälainen meno on kentällä tänään, kun otan sen mukaan. Ja että mitä mahtaa poika tuumata Mään nelijalkaisista.


Milo poika




Ihmettelen että sain ne samaa kuvaan

Tytöt lähinnä Enni oli erittäin loukkaantuneen näköinen ja marttyyri ilme päällä pari ekaa päivää, mutta nyt alkaa jo helpottaa. Olen sitä mieltä että tekee sillekkin tosi hyvää kun laumaan liittyy joku joka vie myös huomiota. Kovasti olen pohtinut että jospa Milo on jäämässä vähän pitemmäksi aikaa niin alkaisin treenimään sen kanssa agia koska olen sitä mieltä että koira pitää saada syttymään kunnolla johonkin. Okei paimentaminenhän se olisi se mitä pitäisi tehdä, koska se on kovasti verissä. Mutta kun sille en voi nyt mitään... Jos olisin siellä missä haluaisinkin niin siihen olisi mahdollisuus, mutta en ole, joten täytyy tyytyä siihen mitä on mahdollista.

Lenkkeily on melkein tuplaantunut tällä viikollla! Jokaisena aamuna tunnin lenkki, sekä illalla myös. Polkupyöräily olisi myös tavoitteessa, koska oikeasti maalla koirat on aika saatanan hyvässä lihaskunnossa, ja sen kyllä huomaa kropastakin, joten pakko on pitää ylläsitä kaikilla mahdollisilla tavoilla eli toisinsanoen täyttää vain koiran liikunnan tarpeet ;) Nyt eletään päivä kerrallaan, ja katsotaan mikä on mahdollista! Mutta tosiasia on se että kyseessä on kyllä tosi unelmieni koira, joka voi olla syy siihen miksi suostuin ottamaan sen tänne ja kouluttamaan siitä kunnonkansalaisen!

P.S Koeviikko alkoi enkä tykkää yhtään... :O



2 kommenttia:

  1. Vai että tuommoinen vatipää! Kuulostaa kyllä aikas hyvältä tapaukselta, toivottavasti ensivaikutelma kaupunkikelpoisesta paimenverisestä ei petä :) Täytyy kyllä ehdottomasti tulla uusi nelijalkainen mies tsekkaamaan, jos se nyt pidempään siulla majailee! Kyllä se siitä lähtee rullaamaan, niin ja hyvää lihaskuntoa on kohtuu helppo pitää yllä. Tsemppiä koeviikolle! ;)

    VastaaPoista
  2. Joo no jo eilen sain kriisin;) mutta kyllä tää tästä lutviutuu... Vaatii vain aikaa! Ja kiitos:)

    VastaaPoista