Mutta tässä on taassen kerennyt tapahtua vaikkas mitä. Tuli isänpäivänä käytyä Jyväskylässä koiranäyttelyssä pyörimässä pikku Deanin kanssa. Sain esittää sen suomen ensimmäisen näyttelyn, ja varsin reipas oli poika! Tuomarin mielestä oli vaan liian heikko rakenteinen, joka toisaalta pitää paikkaansa onhan se hyvin minimies vieläkin;) Mutta reissu oli kiva ja matkaankin tarttui "pienenä" heräteostoksena trimmipöytä. Joka nyt on ollut tuossa hyvin keskeisellä paikalla ihan sen takia että on menossa kova seisomisharjoittelu taas tuon otuksen kanssa, jostain syystä se on alkanut aristelemaan:o mutta se on kitkettävä pois, Sillä ensi keväänä alkaa armoton sertin metsästys;)
Dean Kehässä
Kuva Jasmin Saarinen
Agia ollaan myös käyty kovasti treenaamassa, ja viime torstaina oli Neuvosen pitämät harkat, ja olen kyllä ihan saakelin tyytyväinen koiraan, ei voi muuta todeta. Olisi video materiaaliakin, mutta kun ei jaksa ladata kun kestää neljä tuntia, että saa yhden videon ladatuksi (liian hidas netti)!!! Huomenna olisi taas treenipäivä:D sitä odotellessa.
Pakko on vielä kertoa että pelottaa himppusen tuo tuleva koeviikko... Liikaa pahoja aineita kuten enkku ja ruotsi. Enkku ei aineskaan kuuntelun perusteella kovin hyvälle näyttänyt :O Ei sillä on ollut kyllä liian vaikea lukeakkaan... ei vain itse kuri riitä ja sit kun aloitan lukemisen niin sit alkaa nukuttamaan niin paljon että nukahtaa pystyyn! Nukkuminenkin on jäänyt vähäiseksi lähiaikoina jostain syystä... odotan vain sitä hetkeä kun alkaa uni oikeasti maistumaan.
Ainiin vielä pitää kertoa, että meidän kymmenjalkakomppanja saattaa kasvaa neljällä jalalla, joka väliaikaisesti tai vähän pysyvemmin... Isäni työlinjanen bordercollie uros, on tuottanut vähän pään vaivaa siellä, ja isi pyysi että ottaisin sen hoitoon, koska töistä johtuen ei sillä ole oikeasti tarpeeksi aikaa touhuta Milon kanssa. Ja miun elämä pyörii kuitenkin täällä koirien ympärillä niin hyvin yksi menee joukon jatkona. Enpä tiedä pitäisikö tätä vielä paljastaa, mutta harras toive on ollut vähän jos alkaisi sen kanssa agia treenimään, koska siitä voisi oikeasti olla siihen! mutta en oo varma jaksanko alkaa treenaamaan, kun ei voi olla varma että koira voisi olla pitemmän aikaa kaupungissa. Mutta kunhan nyt katsastaa että milloin Milo poika ees on tulossa :)
Urheilua harrastetaan, koska siitä tulee hyvä olo! Ainakin silloin kun on hyvä draivi päällä, silloin kun tuntuu ittessään se liikkuminen ihan kamalalta on miusta vaan parempi hölläillä (silti treenata) ja tehdä tehokkaammin kun tuntuu paremmalta, motivaatioon vaikuttaa aika paljon! Ja koska ruoka on elämäntarkoitus on se heti kakkossyynä joten et sie ihan väärässä ole ;))
VastaaPoistaSitten ei olis enää kymmenjalkakomppanja :oo no mutta ei, bortsu-uros sopis kuin nappi silmään teidän komppanjaan!
Kyllä se elämä kantaa ja uni tulee kun siihen uskoo, aikanaan.
Ps. Näyttääpäs poika pöyhkeältä! :D
Hah! Alisan ihana kommentti "näyttääpä poika pöyhkeältä!" :-DD Mut eiks se Milo tullut ihan ok juttuun kaupungissakin kun se täällä silloin vieraili?
VastaaPoistaSyödä täytyy tosiasia! Mutta joo siis kyllä se jassu tuli ihan hyvin toimeen ja joskus ois kivakin että meidän laumaa täydentäisi joku nelijalkainen mies. Tekis hyvää ihan jokaiselle, mutta sit siinä on vain se että viimeeksi käytin viikon verran siihen et sain sen repimään lelua... Mutta täytyyy nyt katsoa kerkiääkö isi tuomaan sitä edes tän vuoden puolella.
VastaaPoistaVarovaan Anna kohta sie elät kaksilahkeisten (koirien ja ihmisten) keskellä ja pidät yksin yllä akkavaltaa ;D Itse lainakoiraa pitäneenä voin vielä täälläkin todeta, että tuo ei tule onnistumaan, ellei nelijalkainen mies jää pysyvästi, mutta jos jäisi niin siitä tulisi varmasti ihan huippu - ottaa ehkä hetken enemmän aikaa, mutta itseasiassa sekin on jo saavutus saada koira viikossa leikkimään - toisilla menee samaan duuniin vuosia :D
VastaaPoista