sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kisakausi avattu

IHAN HUIPPU VIIKONLOPPU... Tai no koira aineskin. Näin kun voin sanoa että nyt on se odottamani sunnuntai kun voin sanoa että tämä viikko on ohi, niin ihan pieni helpotus käy mielessä. Vaikka toisaalta jatkuuko samanlaisena huomennakin, luultavasti. Mutta noin kaiken kaikkiaan Ennin kanssa sujui siis varsin mallikkaasti!

Perjantai meni siskon luona syödessä vitutus lettusia, ja ilta pakatessa lauantaisia kisa kamoja valmiiksi. Piti ihan miettiä, että mitä sitä nyt pitikään ottaa mukaan, kun viime kerrasta on hetki aikaa. Lauantaina lähdettiin aamulla ysin pintaan ajelemaan Jyväskylään, jossa siis tämän vuoden ekat kisat (siis meidän) ja Jasminkin lähti kyydissä. 12.15 oli eka B- rataan tutustuminen ja tuomarina siis Anne Viitanen. Alla video.

http://www.youtube.com/watch?v=34MNeuJMemk

Tältä radalta siis tuo yksi yli nolo 5 kolmannella hypyllä! :D itteäni hirvittää ihan katsoa tuota kun niin nolo virhe. Mutta aika oli silti ylivoimaisesti luokan paras -11.31s ja sijoitus oli neljäs. Olen melkeimpä kuitenkin koiran kannalta tyytyväisempi tähän ekaan rataan, koska se kulki niin nätisti. Ja kontaktit otti paljon paremmin kun toisella radalla.

Toisella A- radalla oli sama tuomari, josta se meidänkin ensimmäin voitto nolla irtosi :D video materiaalia myös siltä.

http://www.youtube.com/watch?v=ZkuszwrKA9Y

En tiedä tähän pitäisi olla tyytyväinen ja ei sillä, kyllä pitää tuolla tuloksella ollakkin, mutta nuo kontaktit!! A:lta varsinkin... Hävettää/ärsyttää hieman. Mutta ne hiotaan kuntoon treeneissä, ja kisoissa ne sitten vaaditaan kun ne vain eka osataan.! Huomaa kyllä että Enni koettelee ihan selkeästi kun katsoo tuota sen hiipimistä A:n kontaktille! Se on vain niin pirullisen ovela koira. Ohjauksiin ainoastaan mihin erityisemmin nyt puuttuisin on kyllä tuo keinulle vieminen. Selkeästi olisi saanut sekuntin tai pari pois tuon kaarroksen poistaessa, että siihen olisi vain ennakoivaa valssia päälle, niin olisi koirakin kääntynyt paremmin. Mutta kaiken kaikkiaan vauhti oli varsin kiitettävää ja aika olikin -14.76s alle ihanne ajan. Se riitti luokka voittoon :)

Loppu ilta menikin kamera miehenä Jassulle kun kolmos luokkat alkoi ykkösten jälkeen. Ihan kiva oli katsella kova tasoisia koiria, ja todeta että tuolla myökin vielä kisataa, ihan varmasti :D Tajusi siinä sitten että mahakin hieman kurni kun kello lähenteli viittä ja aamu-palasta oli jo tovi... Eväs sämpylä naamaan niin iltaan asti pärjäsi. Kymmenen pintaan oltiin illalla kotosalla kun Fannykin oli haettu hoidosta.

Tänä aamuna oltiinkin sitten jo kymmenen pintaan hallilla! Kyllä sitä kerkesikin jo levätä ;D Ira oli pitämässä koulutusta ja kyllä siellä ainaskin kuuma tuli. Tosi hyvää treeniä oli, ja tänään kyllä jo varmistuin siitä että ei miun hurtta mikään ihan hidas ole! hahah :D Toivoa on siis vielä jäljellä... Paitsi että toivoon tai uskoon ei pitänyt luottaa. No ehkä sitten tietoa. Tänään taidan vielä suunnata salille, mutta koira kyllä ottaa rennosti tiistaihin asti jolloin treenit taas!

P.s Treeneistä pitäisin olla ehkä jotain kuva materiaaliakin tulossa, vink vink Liina ;)










sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Käty ohi tänään

Virallinen pullan syönti sunnuntai! Ja virallinen käty-bileiden päättymis päivä, sillä jos minulla on äiti ja hän on hengissä niin tänään pitäisi hänen ja isäpuolen tulla takaisin kotiin! Kiva oli olla kotosalla komppanjan kanssa kolmisteen, mutta kiva kun hovi-auton kuljettaja tulee takaisin helpottaa elämää taas! Joten tämän kunniaksi leivoin pullia ;) 

Vanha rouvakin pääsi reissuun mukaan


Treeni tavara määrä tuplaantui


Eilen oltiin siis Kuopiossa Acella valmentautumassa. Tiia Vitikainen veti meille varsin hyvät treenit. Lämmin halli, oi vitja, siitä ei pidä edes haaveilla, treenattiin nimittäin juoksutrikoot päällä eikä viislämpökerrastoa+toppapuku. Mutta siis yleisesti ottaen tuli huomattua että omat ajoitukset ovat perseellään. Kuten perus valssissa. Oma rintamasuunta ja ajoitus on ihan väärä. Tuli puhuttua että se on ollut jotenkin sellanen no kyllähän mie valssin osaan ja ns. huolettomasti tehnyt aina sen, verrattuna että esim. niistossa mietin hyvinkin tarkkaan että mikä käsi vetää ja missä koira yms. Eli koiran linjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. 

 Ja ne kontaktit............ Ne pääsee takaisin "Dean" tasolle, eli sille että saadaan "ota" kuntoon eikä sellaista hiipimistä! Häpeys oli pientä kun ennillä meni n.5s A:n ylhäältä kontaktille, ja Tiia totes että nopeimmat koirat suorittaa A:n alle kolmeen sekunttiin. Ja meillä meni pelkästään siihen että koira tuli ylhäältä alas yli 5 sekunttia :D Eli ne on pakko hioa kuntoon. Sekä koiran este-lukitusta on harjoiteltava. Sitten kun saatiin neuvot kohtiin jossa rata kusi, niin lopuksi olin hyvin tyytyväinen loppu tulokseen. Eikä meitä nyt aivan toivottomiksi todettu, enemmänkin että koiran taidot pitäisi saada nyt omistajan tasolle, jolloin olisi jo kyse tosi tosi hyvästä menosta. Ennin epävarmuus esteiden luvussa on siis hidaste. Niinhän se on että jos lähetän sitä esteelle ja itse lähden toiseen suuntaan vedättämään niin koira mitä suuremmalla todennäköisyydellä tulee minun perääni ja jättää esteen suorittamisen. Kun sen täytyisi olla niin päin että se suorittaa varmasti esteen ja sen jälkeen pyyhkii 100 miun perään.

Olen varsin tyytyväinen että lähidin tuonne, sillä kyllä huomasi että kyseessä on alan asiantuntija ja osaa hommansa. Ei sitä nimittäin itse treeneissä aina niin huomaa sitä että jossain valssissa on rintama suunta väärin tai muuta vastaava. Sittenkun joku joka oikeasti osaa, neuvoo miten pitäisi mennä niin tajuaa itsekkin hölmönä no niimpä tietenkin että tässä on koiran linjaa korjattava tuohon suuntaan että se näkee tuon esteen noin. Suosittelen ehdottomasti muillekkin ulkopuolisia kouluttajia! Antaa uutta näkökulmaa omaan ohjaukseen selvästi.

Tänään ja huomenna pidetään Ennin kanssa vapaata, tai no voi olla että itse lähden huomenna taas salille, mutta siis aksasta. Tiistaina alkaa meidän oma ryhmä ja nähdään uusi ryhmän vetäjäkin! Mielenkiinnolla odotan. Tuleva viikko on muutenkin varmasti aika jännä, niin paljon kaikkea poikkeavaa, kuten ystävänpäivä, ja koulun vanhojen tanssit (jossa en onneksi itse tanssi) ja lauantaina jyväskylään kisoihin... Nähkäämme mitä tästä siis tulee. Lupaan yrittää parhaani!

P.s Kiitos eilisille seuralaisille!








tiistai 5. helmikuuta 2013

Kuin junamatka

"Pienenä vaeltelin kuin Egyptiläinen kulkukoira. Kun koira luuli löytäneensä elämänsä vainun, sai hän kuulla tuomiosta, joka hänelle oli langetettu. Tämä tuhosi reissu-rakin tulevaisuuden. Päätöksestä huolimatta tutustui rakki komeaan huumehurttaan, jonka pettämättömän betonisen olemuksen alta myyräytyi esiin säkenöivä sopulimainen valonliekki, joka sai reissu-rakin pysähtymään ja tajuamaan olevansa hyvin onnellinen vaikkakin ikuisesti elämänsä vankina."

Tälläistä tänään. Tuo oli äikäntunnilla kirjotettu juttu. :D

Viikonloppu kuluin taas nopsasti! Perjantaina vietin vihdoin odottamaani koti-iltaa oikeassa seurassa. Lauantaina pohdin aamulla lähteväni salille, mutta mistä löysin loppuen lopuksi itteni? Auto-kaupasta ihailemasta taivaallisen nättejä autoja! Ei tehnyt hyvää miun muutenkin jo suurelle halulle päästä laillisesti auton rattiin. Se vain helpottaisi tätä treenaamistakin kun ei tarvitsi olla soittelemassa kyytejä aina, ja kelpaisi miulle vähän rumempikin auto jos vain saisin sen kortin...

Sunnuntaina oli hieman jännähkömpi päivä sillä ahtauiduin komppanjan kanssa etupenkille, muutenkin jo täyden autollisen lisäksi, ja lähettiin Rantasalmelle Ruusuhoviin, missä oli jonkin sortin mainoskuvausta. Hirmuisesti siis kuvia ja koiratkin pääsivät malleiksi, vaikkei se suunnitelmissa ollutkaan ;) ja sieltä mentiin sitten Puumalan kautta kottiin. Tuli tuossa todettua että ennen kuin saan oman ison auton niin olen varsin tyytyväinen että en omista kahta isokokoista koiraa, vaan kaksi tuollaista pientä jotka tarpeen tullen mahtuvat hyvinkin pieneen tilaan.

Eilen kävin aamulla viimeisen kokeen jälkeen salilla ja jostain syystä kun olin luistanut lauantaista asti salille menossa niin päätin että teen kunnon treenin... mitä siitäkin seuras... en meinannut tänään päästä sängystä ylös, saatika saada paitaa päälle kun oli niin järkky kipee yläselkä. Mutta säästyin tällä kertaa sentäs kahvakuulan turmeloinnilta;) Tosiasia on että sillä se tulee millä on lähtenyt eli tänää lisää treeniä...

Juuri siis tultiin hallilta ja ai että mie tykkään tuosta koirasta, ja siitä kuin se kulkee. Tietenkin aina löytää parannettavaa, mutta kaikin puolisin tuntuu jo kulkevan niin paljon paremmin kuin kesällä!! Keppejä ja kontakteja tahkottiin tänään hyvin yksin kertaisella harjotuksella, nopeutta ja varmuutta. Videokin löytyy mutta pitäis vissiin jättää se yöksi latautumaan niin aamulla olisi varmaan latautunut -.- nuokun toimii niin älyttömän nopeasti. Mutta siis tällä viikolla katsotaan vielä torstaina ehkä treeniä, ja sitten lauantaina päästään kuopioon kunnon treeneihin, tai aineskin toivon niin. Ja sitten seuraavalla viikolla alkaa ryhmät pyörimään, ja viikonloppuna Jyväskylään kisaamaan. Ainiin voisi vaikka ilmottautua, ai perhana eihä miulla ole vielä lisenssiäkään... Täytyy laittaa töpinäksi.

 Tässä tulee vähän kuva materiaalia eiliseltä kun käytiin jassun+koirien  kanssa vähän jäällä tarpomassa:










sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Arjesta pakenemis keino

No joo sunnuntai ilta miun pitäisi olla ehkä (pitäisi) nukkumassa jo mutta kun ei vielä malta niin rustaan tänne nyt sitten ;) Viikonloppu oli jänskä koska sisälsi random reissun Kouvolaan, sekä uuden hampaan. Perjantaina kävi siis minulle pieni lipsahdus ja sain kahvakuulasta hampaaseen ja siinä sitten puolikkaan hampaan kanssa menin hampilääkäriin ja tosiaan uusi hammas muovista lähdin sieltä pois :D Puoli naamaa puudutuksessa. Meinasi olla universumi meitä vastaan niinkuin viimeeksi, mutta uhmasin sitä ja lähin lauantaina päivällä random reissulle Kouvolaan Alisan luokse. Tajusin että viimeeksikin kun alkoi koe-viikko olisin halunnut lähteä kuvolaan, mutta silloin tuli universumi vastaan, joten siis ihan selkeästi arjesta pakenemis keino on että lähde pois kotoa! Junassa oli kyllä erittäin tehokasta lukea kokeisiin... ihan oikeasti kun ei ollut muutakaan. Suosittelen ehdottomasti juna-reissuja koeviikolle. No mutta Ennin kanssa siis oltiin yötä tompan luona. Kotia palattuamme oli vähän tehokas olo. Niin jotenkin paljon kaikkea saanut aikaiseksi viikonlopun aikana taas, paitsi jäi kyllä treenit välistä, mutta ei voi mitään. Ensi viikollakin kyllä pitää jättää treenit vissiin, koska pakko yrittää lukea kokeisiin, että selvittäisiin tästäkin jaksosta "kunnialla" läpi ;) Ainiin. Iso kiitos Alisalle kymmenjalkakomppanjan uudesta vaatetuksesta!!! Kelpaa edustaa.



 Enni junassa
Aliska tuotteita lisää

Matkustaminen on rankkaa


P.s. Koska ei tullut viikonloppuna tehtyä enempiä mitään urheilua niin tämä lähtee aamulla kuudelta uimaan, ja menee sitten virkeenä kokeeseen!

torstai 24. tammikuuta 2013

Pentu oli ja meni


Vuosi sitten sanoin vielä että "vielä mie voin sitä pennuksi sanoa!", mutta joko nyt tuli se raja vastaan että on alettava sanoa "aikuinen" kun Enni täytti tänään 3 vuotta. Joko on kolme vuotta kulunut kun odotin ja odotin että saisin sellaisen hirviön joka söi mm. meidän portaista päällysteet. Ei kyllä se taisi mennä niin että odotin sellaista suloista karva palloa, josta saisin kunnon harrastus kaverin. Tulin siihen tulokseen että sain molemmat samassa paketissa. Enää se ei vain tuhoa kotiamme ;D No mutta hyvin täydellisen kaverin kyllä olen saanut, ei ole valittamista. Mukaan on mahtunut monta monen moista hienoa hetkeä jotka painuvat kyllä mieleen, mahtavia näyttely matkoja niin suomessa kun rajan tuolla puolen, mainioita kisamatkoja, sekä hullusti hienoja treenejä auringossa, vesisateessa, ja myös pakkesessa.... Tää kuulostaa ihan siltä kun puhuisin 15 vuotiaasta koirasta :D Ei! en puhu. Eikä mikään tähän lopu vaan jatkuu kahta hurjempana.
 Siis Hyvää synttäriä Ennille ja veljille myös! Tässä kolmelta vuodelta vähän kuvia:











                                                                        Ennin eka serti











Venäjän muotovalio

                                       

P.s Kuvat ei oo sit missään järjestyksessä

perjantai 11. tammikuuta 2013

Iloinen likka!

Nyt pitää kyllä sanoa että oon aika iloinen tällä hetkellä! On perjantain ja viikko meni taas nopsasti :) Käytiin tiistainta pitkällä ilta lenkillä Nellin ja Urho-pojan kanssa... Matkaa tuli ihan kivasti, mutta varsin reippaasti hyväkuntoinen sheltti tyttöni kulki loppuun asti!! On kivaa kävellä hyvässä seurassa ja kivassa säässä illalla, pitkin mikkelin pimeitä kujia. 

No joo eilen oltiin hallilla treenailemassa, ja hyvinhän se meni kaiken kaikkiaan. Radalla oli aika monta haastavaa kohtaa, joita otettiin pätkissä ja lopuksi koko rataa. Enni on alkanut kulkemaan keppejä niinkuin haluisinkin. Vauhtia on tullut tosi paljon lisää, ja hakee jo aika kaukaa. Kontaktit onnistuu myös ihan nätisti. Miulla on sellainen fiilis että nyt pittää päästä kisaamaan, kun sain tänään postissa uudet kengätkin :) Aika mahti joululahja, jos sanoisin <3 mutta kunnon kenkiä on odotettu sillä kuuluu melkein jokaisiin treeneihin sellainen hieno ninja perseelleen lento sillä normi lenkkarit on aika saakelin liukkaat kylmällä tekonurtsilla. 





Viikonlopun suunnitelmat on että minä lähden kohta nuortenleirille ja koirat saavat pitää vapaa viikonlopun äitin seurassa. Sunnuntaina sitten taas jatkuu! 

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Kalenteri loppuu kesken

Äkkiä katosi joulu loma, ja nyt on palauduttu normaaliin päivä järjestykseen. Palaan kuitenkin hieman taakse päin...

Viime vuonna tuli treenattua ihan kohtuullisesti Ennin kanssa ja olenkin varsin tyytyväinen huomattavasti parantuneeseen suhteeseen koiran ja ohjaajan välillä! Nyt me jopa välillä ymmärrämme toisiamme kentällä ;) Viime kesänä kisauralle tehty aloitus, ei kylläkään tuottanut erityistä tulosta. Jossain määrin olen kyllä tyytyväinen että en enempiä kisannut vain keskityin olennaisten asioiden valmiiksi opetteluun. Agilityn kohdalla meillä jatkunee kova treeni, ja tarkoitus on kunnolla saada kisa ura käyntiin!! Tavoitteita on nostaa Enni vähintään kakkosiin tän vuoden aikana! Ei pitäisi olla mahdottomuus... Tälle vuodelle on, siis suunniteltu paljon kaikkea mitä pitäisi tehdä.


 Joulun kauneutta 

 Näyttelyiden kanssa on sellaista suunniteltuna, että odotellaan Ennin venäjän muotovalioarvon vahvistusta, ja sen jälkeen aletaan metsästämään sertiä virosta. Olen kyllä lupautunut lähtemään messiin, jos Jasmin päättää nyt lähteä Deanin kanssa sinne sitä ennenkin jo. Ja no suomessa pitää myöskin vähän käydä pyörähtelemässä, kun turkki on vain vähän edustus kunnossa! :D

Alla kuvia joululomalta :)


Aina ei voi tietää mitä koiran päässä liikkuu kun se puree pylvästä





Fanny 


Enni-pikkunen



Omalta osaltani Joulu meni ihan kivasti. Söin paljon kinkkua ja muuta hyvää ruokaa. Pitää kylläkin sanoa että täysin herkuttoman joulun pidin ;) Uudeksi vuodeksi lähdettiin Ylihärmään sisarusten ja isän kanssa. Kyllä tuli aineski tehtyä tuolla lomalla. Keskimääräinen urheilu oli päivään, yli tunnin juoksulenkki, samanmoiset salilla, 45min pyöräilyä ja 2000m uintia. Viitenä päivänä putkeen kyllä vähän tuntui kropassa, mutta saipahan joulu ruuat sulatettua. Itse uuden vuoden aatto oli ehkä elämäni jännin... Tuli urheilun jälkeen lähdettyä katsomaan keski-iän ylittäneitä kännissä olevia tanssailijoita paikalliseen tanssi-baariin :D Ehkä omituisin uusi vuosi elämässäni. 

Viime torstaina käytiin vetämässä ensimmäiset treenit tänä vuonna, eikä ollut kyllä valittamista! Varsin tosi iloisesti yllättynyt olin koiraan, sekä itseenikin, kun tajusin  taas jotain omista virheistäni. Niistoa täytyy jankata nyt niin että se menee perille, ja slalomeita myös! Tänään mennään taas hallille mään-voimin :) Ainiin sainhan mie kuntosali kortinkin nyt että voi alkaa koiran ohessa treenaamaan myös omaa kuntoa kunnolla! Eipähän jää niin paljoa miusta kiinni. Ja pitkään kaivatut agikengätkin pistän tilaukseen huomenissa kun sain sattumoisin sellaiset joululahjaksi :D Ainut pikkujuttu mikä tässä enää voi häilätä on tuo saakelin koulu!! Olen aika kovasti hukassa, kun ei vain onnistu... Tiedän että täytyisi yrittää, mutta ei vain kinosta, aineskaan nuo kielet, mitkä tässä eniten mättää! Mietinpä että elän päivä kerrallaan, ja katson miten tuon lukion käy. Muuta en voi!